Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomeen on syntynyt uuden yhteisöllisen kaupunkikulttuurin aalto, jonka vaikutukset näkyvät koko yhteiskunnassamme. Asukkaat ovat ottaneet aktiivisen toimijan roolin ja muuttaneet kaupunkiaan, asuinaluettaan ja katuaan sellaiseksi kuin he itse sen haluavat nähdä. Mutta se, mikä alkoi oman elinympäristön parantamisena, on samalla myös matkailuvaltti.
Tämän uuden kulttuurin edustajia ovat mm. Ravintolapäivä, Siivouspäivä, Arabian katufestivaali, edesmennyt Konttiaukio, Kalasataman Vapaakaupunki, Helsinki Sauna Day, Sompasauna, Illallinen taivaan alla, Konepaja-liike, Aleksis Kiven kadun kirppis, Kaljakellunta, kaupunginosaliikkeet ja block partyt, mutta se saa myös paljon muita muotoja. Nykyään Helsingissä järjestetään lukuisia pihakirppiksiä, erikokoisia kaupunginosatapahtumia ja teemallisia tapahtumia, joista yksi hyvä esimerkki on Helsinki Puppy Parade.
Uuden kulttuurin nousun taustalla on ennen kaikkea sosiaalisen median ja teknologian kehittyminen, mikä on mullistanut mahdollisuutemme tavoittaa toiset ihmiset ja luoda yhdessä jotain suurta, mikä aiemmin ei olisi ollut mahdollista. Mutta muutos ei ole johtunut vain teknologian kehittymisestä. Vahvan kasvualustan sille ovat luoneet myös Suomessa vallitseva vahva luottamus toisiin ihmisiin, vähäinen hierarkisuus sekä talkooperinne. Osaltaan yhteisöllisen kaupunkikulttuurin syntymistä ovat myös tukeneet talouskriisi, ympäristötietoisuuden kasvu, muualta tulleet vaikutteet ja vanhojen toimintatapojen kyseenalaistaminen.
Myös kaupungin suhtautuminen uuteen kulttuuriin on muuttunut huomattavasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Vielä 2010-luvun vaihteessa Helsingissäkin suhtautuminen kaupunkilaisten aktiivinen toiminta nähtiin usein taakkana, mutta nykyään se nähdään ennen kaikkea vahvuutena.
Hyvä esimerkki suhtautumisen muutoksesta on joutomaalle rakennettu kaikille avoin ja ilmainen Sompasauna. Ensimmäisen kerran vuonna 2011 rakennettu sauna purettiin rakennusviraston toimesta kolmeen kertaan ennen kuin siitä seuranneen kohun seurauksena kaupunki vuokrasi maan Sompasauna-aktiivien perustamalle yhdistykselle vuonna 2013. Kaksi vuotta myöhemmin Sompasauna sai jo kaupungilta Vuoden kulttuuriteko -palkinnon, ja nykyään paikkaa tuodaan paljon esille myös kaupungin markkinoinnissa. Sompasauna on saanut myös paljon mediahuomiota, ja nykyään monet kävijöistä ovatkin turisteja.
Se ei olekaan yllätys, sillä samaan aikaan myös matkailun trendit ovat muuttuneet. Enää perinteiset matkakohteet ja nähtävyydet eivät riitä, vaan matkailijat etsivät entistä enemmän vaihtoehtoisia ja autenttisia elämyksiä, joissa he pääsevät tutustumaan paikallisten elämään – sekä olemaan osa sitä. Myös eettisyyden ja ekologisuuden merkitys matkailussa on kasvanut. Ja kaikkeen tähän kysyntään yhteisöllinen kaupunkikulttuuri vastaa.
Tämän on huomannut myös Helsingin kaupunki, joka on ottanut omaperäisyyden, rosoisuuden ja yhdessä tekemisen olennaiseksi osaksi brändiään. Sen brändistrategian mukaan ”Helsingillä on oma tunnistettava tyyli ja tunnelma, josta me kaupunkilaiset voimme olla ylpeitä. Emme halua olla liian siloteltuja, kiiltokuvamaisia kosmopoliitteja, vaan meissä on särmää. Siksi myös Helsingin brändissä on rosoisuutta ja elämänmakuista meininkiä. – – Helsinki tunnetaan kaupunkina, jossa on luova ilmapiiri ja vahva, osallistava kokeilukulttuuri. Siksi täällä myös syntyy jatkuvasti kaikkea uutta ja odottamatonta: ilmiöitä, innovaatioita ja taatusti erottuvaa kaupunkikulttuuria. Parhaat ajatukset leviävät täältä kauas maailmalle saakka.”
Nouseva yhteisöllinen saunakulttuuri onkin otettu vahvasti osaksi Helsingin brändiä ja markkinointia muutenkin kuin Sompasaunan suhteen. Helsinki Marketing on lähtenyt myös tukemaan järjestämääni Helsinki Sauna Day -tapahtumaa, jonka ajatuksena on avata saunojen ovet kaikille halukkaille ilmaiseksi. Saunojen avaajien joukkoon kuuluu myös monia hotelleja sekä Kansallismuseo, joka on tarjonnut pihansa liikutettavien saunojen kokoontumispaikaksi kolmena vuotena tarjoten varmasti unohtumattoman museovierailun.
Tapahtuman yhteisöllinen luonne ja ainutlaatuisuus on myös houkutellut paikalle paljon vieraita myös ulkomailta – ja saanut jopa ihmisiä avaamaan saunansa samana päivänä eri puolilla maailmaa. Helsinki Sauna Day on saanut paljon näkyvyyttä sekä sosiaalisen mediassa että kansainvälisessä mediassa – mikä on ylipäätään tyypillistä yhteisölliselle kaupunkikulttuurille. Tästä syystä sen tukeminen voi helposti olla tehokkaampaa ja kannattavampaa kuin perinteinen markkinointi.
Helsinki Sauna Day 12.03.2016 / Sompasauna, Sompasaari
Eettisyys ja elämyksellisyys korostuvat puolestaan kirpputoreissa, jotka ovat pitkään olleet monissa kaupungeissa merkittäviä turistinähtävyyksiä. Usein niistä on kuitenkin muodostunut enemmän turistirysiä, mutta sitä pelkoa yhteisöllisesti tehdyissä kirpputoreissa ei ole. Esimerkiksi Siivouspäivän myyntipaikkojen kierteleminen ympäri kaupungin voi olla mitä parasta tekemistä matkailijalle. Itse olen myös vienyt monta kertaa ulkomaalaisia vieraita Puu-Vallilan kirpputoreille, mikä antaa samalla mahdollisuuden tutustua suomalaisiin puutaloihin ja arkielämään.
Omatoiminen Aleksis Kiven kadun kirppis taas houkuttelee kesäisin joka sunnuntai mikä houkuttelee Dallapénpuiston täyteen paikallisia käytettyjen tavaroiden myyjiä ja ostajia – ja heidän perässään myös ruokamyyjiä. Paikalle tulee jo nyt busseilla turisteja Venäjältä ja kirpputori on jo vakiinnuttanut paikkansa yhtenä Helsingin vaihtoehtoisista nähtävyyksistä.
Saman kadun varrelle syntyy lähivuosina myös suuren luokan matkailukohde, kun vanha VR:n konepaja-alue muuttuu kaupungin uudeksi luovan alan keskukseksi ja ravintolakeskittymäksi. Vielä pari vuotta sitten paikan tulevaisuus näytti kuitenkin aivan toiselta, sillä Bauhaus suunnitteli paikalle jättimäistä rautakauppaa. Perustamamme alueen asiaa ajavan Konepaja-liikkeen johdolla asiaa nousi vastustamaan todellinen kansanliike, minkä seurauksena poliitikot kääntyivät Bauhausia vastaan.
Halusimme kuitenkin alusta asti olla nimenomaan alueen puolesta, ei Bauhausia vastaan. Niinpä loimmekin alueelle vaihtoehtoisen suunnitelman ja etsimme sijoittajia viemään sitä haluamaamme suuntaan. Otin yhteyttä myös Yhdysvaltojen entiseen suurlähettilääseen ja kiinteistösijoittaja Bruce Oreckiin, jonka kanssa olin käynyt hieman aiemmin saunomassa Sompasaunassa). Hän innostuikin hankkeesta niin paljon, että osti suurimman osan rakennuksista muuttaakseen ne Helsingin uudeksi luovan alan keskukseksi ja nähtävyydeksi – ja tätä hanketta myös paikalliset asukkaat lähtivät mielellään tukemaan. Oreckin kauppojen seurauksena alueen kiinnostus nousi myös aivan uudelle tasolle, ja alueelle avautuu vuonna 2020 myös hotelli.
Yhteisöllinen kaupunkikulttuuri on jo nyt luonut Suomeen ainutlaatuisia elämyksiä ja matkailuvaltteja. Ja paljon lisää on varmasti vielä tulossa. Se vaatii kuitenkin rohkeutta tehdä asioita aidosti yhdessä ja uusien asioiden kokeilemista ilman varmuutta lopputuloksesta. Mutta niin kuin Venäjällä sanotaan, ”se, joka ei ota riskejä, ei juo shamppanjaa”.
Jaakko Blomberg on kaupunkiaktivisti, tuottaja ja
suunnittelija, jonka erikoisalaa ovat yhteisöllinen
kaupunkikulttuuri, yhteiskehittäminen, placemaking ja
katutaide
