Lahden hyödyntämätön kulttuurimatkailupotentiaali

Lahden ensimmäisessä kulttuurimatkailun kehittäjäfoorumissa teemalla ”Kulttuurimatkailu ja yhteisöllinen kaupunkikulttuuri” pohdittiin, mitä kulttuurimatkailu on Lahdessa ja millaisia kehittämiskohteita siihen liittyy. Tavoitteena oli löytää Lahden vahvuudet ja ideoida ennakkoluulottomia ratkaisuja, joiden avulla paikalliset toimijat saadaan mukaan yhteiseen kehittämistyöhön.

Työpajan teemaan johdattelivat keynote-puhujat Susanna Markkola Visit Finlandista, kaupunkiaktivisti, tuottaja ja suunnittelija Jaakko Blomberg sekä Rautjärvi Travelin toiminnanjohtaja Juha-Pekka Natunen. Työpajaan osallistui noin 20 kulttuuri- ja matkailualan toimijaa. Työpajan fasilitoivat restonomiopiskelijat ja kansainvälisen kaupan opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulusta.

Tunnelmia Lahti Block Partystä kesältä 2017. (Kuva: Lassi Häkkinen / Lahden kaupunki)

Kaupungin vahvuudet ja salaisuudet

Työpajan osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että Lahdella on paljon vahvuuksia ja hyödyntämätöntä potentiaalia. Erityisesti kaupungin sijainti hyvien yhteyksien varrella, keskustan kompakti koko, ympäröivä monipuolinen luonto, muotoiluosaaminen, urheilun ja kulttuurin yhdistelmät sekä kaupungin rouheus koettiin Lahden vahvuuksiksi.

Vastausten perusteella lahtelaiseen kulttuurimatkailuun kuuluvat ehdottomasti musiikki, teatteri, urheilutapahtumat sekä kaupunki- / korttelikulttuuri. Lahdessa on myös useita ”varjeltuja salaisuuksia” eli persoonallisia hieman erikoisempia alueita, joita voitaisiin hyödyntää paljon aiempaa innovatiivisemmin. Esimerkkinä Sopenkorven vanha teollisuusmiljöö sopisi hyvin esimerkiksi festareihin ja ruokatapahtumiin, sekä Hennalan punatiilinen kasarmialue, joka toimisi luontevasti historiallisten kierrosten, markkinoiden ja teatteriesitysten pitopaikkana. Anttilanmäen idylliset puutalot puolestaan sopisivat mainiosti opastettuihin kävelykierroksiin, elokuvien kuvauspaikoiksi tai puutarhajuhliin.

Kaupungintalon puutarhajuhla Taidelauantaina 2017. (Kuva: Lassi Häkkinen / Lahden kaupunki)

Mistä lisää vetovoimaa?

Työpajassa keskusteltiin myös rohkeasti ja itsekriittisesti, onko Lahti tällä hetkellä kulttuurikaupunki ja riittääkö nykyisten kulttuuritapahtumien vetovoima houkuttelemaan kävijöitä myös pääkaupunkiseudulta. Osallistujien mukaan kaupunkia ja siihen liitettäviä mielikuvia olisi tärkeä kehittää yhdessä uudella ja ennakkoluulottomalla tavalla. Lahti on perinteisesti liitetty voimakkaasti talviurheiluun, ja jatkossa urheilun ohessa olisi tärkeää tarjota matkailijoille myös kulttuurisisältöjä, jotta matkailijoiden viipymä alueella pitenisi. Osallistujat toivoivat lisää yhteisöllisyyttä ja pohdintaa siitä, mihin painopisteisiin tulevaisuudessa olisi hyvä keskittyä. Keskustelua heräsi myös olemassa olevien rakenteiden hyödyntämisestä toisessa käyttötarkoituksessa. Esimerkkinä Cheekin jäähyväiskonsertti, joka täytti Urheilukeskuksen mäkimontun äärimmilleen.

Lahtelaisen kulttuurimatkailun kehittämiskohteita nostettiin esimerkiksi huonekaluteollisuudesta, olut- ja saunakulttuurista, sekä museotoiminnasta. Sataman raitille, Mukkulan Kartanon ympäristöön ja Pikku-Vesijärven puistoon toivottiin lisää katseltavaa, osallistavia tapahtumia ja elämyksiä. Osallistujien mukaan kaupunkikierrokset ja historialliset tapahtumat sopisivat myös luontevasti osaksi Lahden kulttuuritarjontaa.

Ihmismeri Cheekin jäähyväiskonsertissa. (Kuva: Lassi Häkkinen / Lahden kaupunki)

Kulttuurimatkailun yhteiskehittäminen

Neljäntenä työpajan tehtävänä oli miettiä, miten paikalliset matkailutoimijat ja luovan alan toimijat saadaan mukaan kulttuurimatkailun yhteiskehittämiseen. Työpajan osallistujat kokivat tärkeänä, että kehitystoiminnalla on yksi pääkoordinaattori, jotta toiminta on luonteeltaan johdonmukaista, kestävää ja verkostoitunutta. Työpajassa keskusteltiin myös erilaisten internet-alustojen hyödyntämisestä verkostoitumisen apuna.

Asioiden yksinkertaisuus ja yksinkertaistaminen tuottavat nopeasti konkretiaa, mutta samalla vaaditaan myös rohkeutta. Erilaiset infotilaisuudet mielenkiintoisissa kohteissa saattaisivat innostaa uusia toimijoita mukaan. Keskustelussa korostui myös, että erilaisten pop-up tapahtumien järjestämisen tulisi olla vielä entistäkin jouhevampaa, jotta myös pienet underground-toimijat rohkaistuisivat lähtemään mukaan.

Mitä seuraavaksi?

Seuraavassa kulttuurimatkailun kehittäjäfoorumissa 27.3. pohditaan muun muassa miten kulttuurimatkailun kehittäminen tulisi Lahdessa organisoida, mitä osaamista kulttuurimatkailun kehittämiseen tarvitaan ja millaisia uusia tapahtumia tai festivaaleja voisimme yhdessä toteuttaa.

___________

Kirjoittaja: Katariina Pakarinen, toimii Lahden ammattikorkeakoulussa muotoilun ja palvelumuotoilun asiantuntijana, sekä Culture Tourism for City Breakers -projektin osatoteutuksen projektipäällikkönä.