Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen
”Ja kun tieni milloin toivat kotikylääni takaisin, niin kylyä kysyivätkin silmäni ensiksi. Eikä ollut koti kodille ennen kuin sihahti kiukaan kiville vesi, otettuna notkon lähteestä, jonka reunalla hajuheiniä kasvoi, eikä ennen kuin uupuneita jäseniä hautoivat koivikosta taitetut tuoksuvat lehvät. Silloin vasta tuntui oikein siltä, kun olisivat mieron tahrat peseytyneet kokonaan pois sekä ruumiista että sielusta. Ja raukean suloisiin unelmiin vaipuneena istuin minä syntymäsaunani nurkkahirren nenässä ja annoin kesäisen ilman hengen itseni jäähdytellen hyväillä ja tuudittaa mieltäni aatteettomasti harhaileviin unelmiin, edessäni pelto ja niitty ja tyyni järvi ja sen takainen hiljainen ranta.
Se vanha rakas saunani…”
– Juhani Aho, Kotoinen kylyni, Lastuja I-III, 1920
Lähes kaksituhatvuotisen historiansa aikana saunasta ja saunomisesta on muodostunut suomalaisuutta symboloiva käsite. Saunan juuri ulottuu syvälle suomalaiseen kulttuurihistoriaan ja se näyttelee edelleenkin suurta osaa niin juhlissamme kuin arjessammekin. Kun nykyään saunomme sähkösaunoissamme pitkän toimistossa vietetyn työpäivän päätteeksi, löylyttelevät kanssamme ikiaikaiset saunaan liittyvät perinteemme ja uskomuksemme. Opetamme lapsillemme, että saunassa on oltava hiljaa, eikä saa kiroilla – kaksi on paikkaa pyhää, kirkko ja sauna – ja että saunatonttu on se, joka kiuasta varoitellen kumistelee. Ja jos ei ole itse koskaan heittänyt vihtaa juhannuksena saunan katolle nähdäkseen mistä se tuleva puoliso todennäköisemmin karauttaa paikalle, saattaa tietää jonkun, joka niin on tehnyt. Tai ehkä isovanhemmat ovat joskus kertoilleet muistojaan vanhasta savusaunasta, jossa sukulaiset ovat syntyneet ja muistuttaneet, että jos ei viina, terva ja sauna auta, niin tauti on kuolemaksi! Jos nuo sanonnat ja tontut tuntuvat vierailta, muistamme kuitenkin löylyn tuoman lämmön, viileän veden ja vihdan tuoksun, sekä ne ihmiset, jotka kanssamme ovat nuo saunahetket jakaneet.
Saunan kokemista ja merkitystä on kuvattu ja pohdittu aikojen saatossa niin kansanperinteessä, taiteessa kuin tieteessäkin. Professori ja psykoanalyytikko Veikko Tähkä pohdiskeli 70-luvulla kuvatussa Jos ei sauna auta – dokumentissa saunan edustavan mielihyvää liittyen turvallisuuteen ja siihen, ettei tarvitse tehdä mitään. Sauna on siirtymä pois realiteeteista.
”Mielihyvä edustaa sitä tyyppiä, mikä on koettu varhaisessa lapsuudessa ja on yhteydessä tiettyihin ihmisiin, ennen kaikkea äitiin. Sauna edustaa siis niitä ihmissuhteita, joiden kanssa aikanaan tämä mielihyvä koettiin.”
Saunarituaaleissa Tähkä erottaa konkreettisen puhdistautumisen sekä sen vertauskuvallisen merkityksen. Saunan kuumuuden vertaiskuvallinen merkitys on kiirastuli, jossa ihminen kokee sisäisesti puhdistuvansa ja tuntee näin uudestisyntyneensä saunomisen jälkeen.
Fyysistä ja henkistä mielihyvää ovat varmasti tunteneet myös esi-isämme kauan sitten. Tähkän mukaan saunomisella on tuolloin ollut myös muita, syviä, elämää selittäviä merkityksiä.
”Pakanallisten uskomusten mukaan kiukaan tuli oli tullut taivaasta ja siksi pyhää. Sana löyly on sen sijaan merkinnyt henkeä, itseään elämää. Sukukielissä löylyllä on sielun merkitys. On myös arvioitu, että kiukaalle heitetty vesi edustaa uhrilahjaperinnettä, kiuas on ollut alttari. Vesi sen sijaan on ollut aikoinaan olleille erilaisille luonnonjumalille ja haltijoille annettu uhrilahja.” Historiamme on siis täynnä moniulotteisia saunatarinoita, uskomuksia ja perinteitä. Sen lisäksi meillä jokaisella on omat saunatarinansa, nykyaikaan liittyvät kokemuksensa.
Saunan ollessa näin merkityksellinen kulttuurissamme, onko ylipäätään mahdollista kertoa siitä ymmärrettävästi niille, jotka eivät ole koskaan saunomisen tuottamaa mielihyvää kokeneet – esimerkiksi eri kulttuureista tuleville matkailijoille?
Tarinat elämyksen takana
Saunasta on tullut yksi matkailumme kärkituotteista, jota käsitellään jatkuvasti niin alan seminaareissa kuin tuotekehityspajoissakin. Kansainvälisille matkailijoille tarjottavista saunomiskokemuksista pyritään kehittämään niin elämyksellisiä, että ne parhaimmillaan voisivat jopa muuttaa kokijansa elämää. Tällaisten elämysten tuotteistamista on pohdittu Elämystuottajan käsikirjassa (2009), jonka mukaan yksi elämyksen syntymisen mahdollistavista elementeista on tarinat.
Miksi tarinat ovat oleellisessa osassa elämyksellisen kokemuksen synnyssä? Sanna Tarssasen ja Mika Kyläsen mukaan uskottava ja aito tarina antaa tuotteelle ja kokemukselle sosiaalisen merkityksen ja sisällön ja asiakkaalle syyn kokea kyseessä oleva tuote. Hyvä tarina houkuttelee asiakkaan myös tunnetasolla osalliseksi, mikä saa vieraan kokemaan tuotteen myös älyllisellä ja emotionaalisella tasolla. Hyvässä tarinassa on faktan ja fiktion elementtejä, esimerkiksi vanhoja uskomuksia ja legendoja paikallistietoudella höystettynä. (Kylänen & Tarssanen 2009.)
Vapamedian Eveliina Salomaan (2020) mukaan tutkimukset ovat osoittaneet, että tarinat vaikuttavat aivoihin monipuolisemmin kuin faktat. Keskitymme tarinoihin paremmin ja ne vaikuttavat niihin aivojemme osiin, joita käyttäisimme, jos olisimme itse osa tarinan tapahtumia. Tarinoiden avulla aivomme myös jäsentävät kokonaisuutta helpommin mieleemme palautettavaan muotoon.
Hyvä tarina herättää myös tunteita. Voimakas tunne vahvistaa muistijälkeä, eli ihminen muistaa ne tarinat ja tapahtumat paremmin, joissa on herännyt vahva tunne. Markkinointiviestinnässä tarina ja tunteet heräävät parhaimmillaan eloon eri viestintäkanavissa yhtenäisenä kokonaisuutena. Tarinaa kerrotaan eri elementein kuvissa, teksteissä, sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa, messuilla, jokaisessa tapaamisissa ja painetussa materiaalissa. Tarina kulkee läpi tuotannon, markkinoinnista, elämyksen kokemiseen ja jälkimarkkinointiin. Ja kuten yleensä, on tarinoillakin oma kuulijakuntansa, kohderyhmänsä, joka tunnistaa parhaiten tarinan tunteita herättävät elementit. Sama tarina ei siis toimi kaikille.
The Northen Lights Sauna Trail
Tarinat ja tunteet eletään todeksi Maaria Alénin kehittämässä ja tuottamassa The Northern Lights Sauna Trail -elämystuotteessa lomakeskus Revontulessa, Hankasalmella. Tuote on kehitetty kansainvälisille matkailijoille ja sen tarjolla ympäri vuoden.
Maaria Alén on tuotekehittäjä, työnohjaaja ja kouluttaja, jonka suomalaista saunaa ja kansanperinnettä kohtaan tuntema kiinnostus on jalostunut vuosien mittaan todelliseksi elämystuottajan ammattitaidoksi. Alénin tuotteistamana Suomeen on syntynyt saunaelämyksiä, joita tullaan kokemaan kauempaankin. Viimeisimpänä esimerkkinä japanilainen pariskunta, joka piipahti Suomeen vain kokeakseen Alénin saunaelämyksen. Tämän jälkeen he jatkoivat suoraan matkaansa eteenpäin. Varsinainen stop over elämys siis.
Alén tuottaa saunaelämyksiä sekä kotimaisille että kansainvälisille matkailijoille. Riippuen kokonaisuudesta palvelut ovat ostettavissa joko yhteistyökumppaneilta tai yrityksestään Travellamosta. Alénin verkosto onkin laaja sisältäen matkailuyrityksiä, alueorganisaatioita, ja matkanjärjestäjiä. Hyvien yhteistyökumppaneiden merkitys korostuukin toiminnassa, sillä Maaria Alén kertoo olevansa nimenomaan sisällöntuottaja, joka liikkuu tuottamaan elämyksen sinne missä asiakas on. Itsellään hänellä siis ei ole tiloja suurempien ryhmien liikutteluun.
Palkittu The Northern Lights Sauna Trail (Saunapolku) -tuote ohjaa saunojan savusaunan, sähkösaunan ja telttasaunan lämpöön, herätellen saunojan aisteja perinteiden, tarinoiden ja uskomusten avulla. Vaikka asiakas tutustuukin kokonaisuudessa erityyppisiin saunoihin, ei kokomuksessa korostu tekniikka tai saunarakentamisen historia, vaan saunomisen fyysinen, psyykkinen ja henkinen taso.
The Northern Lights Sauna Trail aloitetaan savusaunan lämpimästä hämärästä, joskus jopa täysin pimeästä.
”Löylyn sylissä ihmisestä tulee herkkä ja avoin. Saunassa hiljennytään ja rauhoitutaan. Kiirettä ei ole. Laulan saunojille vanhoja suomalaisia loitsuja ja suoritan pienen rituaalin, mikä liittyy kekriin, ajanjaksoon, joka tunnetaan monessa kulttuurissa, kuten lännessä Halloweenina”, Alén kertoo.
Suomalaisessa kansanperinteessä esi-isien arveltiin olevan yhteydessä tämän puoleisessa juuri saunan kautta ja savusaunassa saunojat hiljentyvätkin lähettämään viestejä läheisilleen tuonpuoleiseen. Tämä hetki liikuttaakin usein saunojia. Tunnelmaa virittyy eri taajuudelle myös Alénin laulamien laulujen myötä. Savusaunassa hän laulaa loitsuja ja vainajan rukouksen, mikä vie saunojan saunan juurille, suomenniemeläisten mielenmaisemaan. Laulut hän laulaa suomen kielellä, mutta kertoo saunojille niiden merkityksestä kansanperinteessä.
Savusaunan syvän hiljentymisen jälkeen saunojat siirtyvät modernimpaan maailmaan, sähkösaunaan, jossa tunnelmaa kevennetään rennommaksi ja vapaammaksi. Ryhmä saattaa laulaa yhdessä, kokeilla erilaisia hoitavia naamioita ja nauraa. Löylyä lissää! -laulun sanojen tapailu on varmasti monelle kansainväliselle saunojalle hauska kokemus – kuinka vaikea kieli!
Saunapolku päättyy loitsusaunaan, mikä Alénin mukaan tuottaa saunojille savusaunan ohella usein syvimmän kokemuksen. Loitsusaunaan saunojat menevät yksin tai kaksin, mikä mahdollistaa yksityisemmän hetken. Alén suorittaa saunojille hoitavan vihdonnan ja kertoo käyttämiensä kasvien parantavista voimista ja laulaa pätkän loitsua. Lopuksi hiljennytään. Palautteissa saunojat ovat kuvailleet saavuttamaansa rentouden tilaa jopa meditatiiviseksi.
The Northern Lights Sauna Trail -elämyksen tarinat, uskomukset ja perinteet nostattavat pinnalle erilaisia tunteita kansallisuudesta ja sukupuolesta riippumatta. Ryhmät ovat Alénin mukaan hyvin heterogeenisiä, mutta tarinat ja tarinan kaari tunnistetaan kaikissa asiakasryhmissä.
Tarina ja tunne kohtaavat löylyn sylissä myös kansainvälisen matkailijan mielenmaiseman.
”Luo siitä simainen löyly, mesilöyly löyhäytä, läpi kuumien kivien, palavien paateroiden”.
Suvi Ahonen, saunoja.
Saunomisen lisäksi Suvi toimii asiantuntijana Jyväskylän ammattikorkeakoulun Liiketoimintayksikössä.
Lähteet:
Alén, M. 2020. Yrittäjä ja elämystuottaja. Travellamo. Haastattelu 8.5.2020. www.travellamo.fi
Kylänen, M. & Tarssanen, S. 2009. Elämys – mikä se on? Julkaisussa Elämystuottajan käsikirja. Rovaniemi: LEO Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus. Sivut 11, 13. Viitattu 7.5.2020 http://www.kulmat.fi/images/tiedostot/Artikkelit/elmystuottaja%20ksikirja.pdf
Salomaa, Eveliina. Miksi tarinat toimivat sisältömarkkinoinnissa? Blogikirjoitus www-sivuilla. Viitattu 8.5.2020 https://www.vapamedia.fi/2015/09/25/miksi-tarinat-toimivat-sisaltomarkkinoinnissa/
Suikkari, J. 1977. Jos ei sauna auta. YLE 18.6.2013. Dokumentti. Haastateltavana professori Veikko Tähkä. Viitattu 8.5.2020. Nähtävissä YLE Areenassa. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/06/18/jos-ei-sauna-auta
