Visit Jyväskylä lanseerasi äskettäin Live Like a Local –ohjelmansa. Teema koskee Jyväskylän lisäksi koko Jyväskylän seutua. Kiinnostus paikalliseen kulttuuriin ja paikallisten tuottamiin elämyspalveluihin kasvaa maailmanlaajuisesti ja kulttuuririkas Jyvässeutu on päättänyt hyödyntää sitä paremmin ja tehokkaammin kuin ennen.
Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Toimenpidetasolla Visit Jyväskylä on alkuvaiheessa tehnyt ainakin kolme asiaa:
- Jyvässeudun matkailumarkkinointiverkkosivuilla toteutettiin osio, joka tarjoaa paikallisuudesta kiinnostuneille matkailijoille sisältöjä ja ideoita matkan suunnitteluun. Mukaan on otettu aitoja vinkkejä paikallisilta matkailijoille – ja niitä kerätään jatkuvasti lomakkeella (https://visitjyvaskyla.fi/livelikealocal/paikallinen-mita-suosittelisit).Osiosta löytyy lisäksi bloggaajien, valokuvaajien ja luontoseikkailijoiden vinkit.
- Visit Jyväskylä on solminut yhteistyösopimuksen Doerz -verkkopalvelun kanssa, jossa yksityishenkilöt voivat tarjota paikallisia elämyksiä. Kumppanuuden myötä Doerzissa elämyksen tarjoavan henkilön komissiokustannukset laskevat huomattavasti, jos palvelu on Visit Jyväskylän hyväksymä.
- Paikalliset asukkaat kutsutaan infotilaisuuteen, jossa kerrotaan miten he voivat tuottaa elämyksiä matkailijoille.
Mikä ihmeen Doerz?
Doerz on suomalainen startup, joka välittää paikallisten tarjoamia elämyksiä ja aktiviteetteja. Doerz on toistaiseksi ainoa laatuaan Suomessa. Maailmanlaajuisesti on muitakin vastaavanlaisia toimijoita, tunnetuin niistä lienee AirBnB, joka lanseerasi aktiviteettipalvelunsa vuoden 2016 lopussa.
Ehkä monet yksittäiset paikalliset asukkaat eivät ole vielä kuulleet Doerzista, eivätkä ole tajunneet hyötyään siitä, että tarjoaisivat matkailijoille elämyspalveluita. Doerz tuo helpotusta ensisijaisesti ns. Visit –organisaatioille, eli alueellisille matkailumarkkinointi- ja DMC -organisaatioille. Doerzin kumppanuuden myötä paikallinen tarjonta kasvaa – ei tarvita yrittäjyyttä aktivoivia hankkeita, eikä kalliiden varaamosivujen rakentamista.
Onko tällaisesta palvelusta muitakin hyötyjä? Onko mahdollista, että juuri tämänkaltainen palvelu olisi ratkaisu esimerkiksi kulttuurimatkailun perusongelmaan; miten luodaan, kehitetään ja vahvistetaan synergiaa kulttuuri- ja matkailutoimijoiden välillä? Alusta, jonka avulla taiteilija tuotteistaisi palvelunsa helposti, paikallinen asukas toisi ulkomaalaisia festivaaleille, majoittaja löytäisi valmista tekemistä asiakkailleen, kuulostaa erittäin hyvältä.
Laatua, aitoutta, ainutlaatuisuutta
”Tavoitteena on saada tarjolle mahdollisimman mielenkiintoisia ja laadukkaita elämystuotteita. Tästä syystä Visit Jyväskylä tekee lopullisen valinnan siitä, mitkä tuotteet nostetaan Jyväskylän seudun viralliseen Doerz-näkymään.” – Visit Jyväskylän tiedotteessa todetaan.
Doerzin sivuilla taas on seuraava lupaus: ”Kaikki elämystarjoajamme ovat henkilöitä, jotka me tunnemme. Kaikki elämykset on testattu Doerz-yhteisön avulla tai muuten todettu turvallisiksi, luotettaviksi ja suositeltaviksi. Me valvomme kaikkea sisältöä ja hyväksymme vain parhaimmat elämykset sivuillemme.”
Palvelun kasvaessa varmasti tulee vaihe, kun ei enää tunneta kaikkia. Asiakkaiden arviointi on yleensä vahva laatumonitorointityökalu, mutta sekään ei toimi aina. AirBnB:n majoituspuolesta tiedetään jo, että laatu ja luotettavuus vaihtelevat palveluntarjoajasta toiseen. Viime vuosina Internet –maailmaan on ilmestynyt kokonaisia AirBnB:sta valittavien sivustoja, esimerkiksi airbnb.pissedconsumer.com.
Aktiviteettien tarjonta ei-ammattimaisesti, yhteisöpalveluna on niin uutta, että siitä ei ole vielä tarpeeksi palautetta. Voidaan kuitenkin spekuloida, että negatiivinen palaute tulee enemmin tai myöhemmin, koska palvelussa on majoitukseen verrattuna paljon enemmän elementtejä, joiden laatu vaihtelee. Se vaihtelee tarjoajasta toiseen (jos kyseessä samanlainen palvelu), mutta myös esityksestä toiseen, palvelukerrasta toiseen (saman toimijan tarjoamana). Sen lisäksi myös asiakkaan tulkinta saadusta palvelusta vaihtelee ja on yksilöllinen. Tässä tapauksessa laadun monitorointi on varsin monimutkaista.
Onko hyvä ratkaisu, että Visit Jyväskylä on päättänyt moderoida sisältöjä jollakin tasolla? Visit Jyväskylä on alueellinen organisaatio ja on mahdollista, että se tuntee monet yrityspuolen toimijat. Kaikkia tavallisia asiakkaita se ei kuitenkaan tunne. Kun organisaatio maksaa kumppanuudesta, ja esittää palvelut koko aluetta edustavina, on normaalia, että se asettaa jonkinlaiset kriteerit tulevista matkailutuotteista. Live Like a Local –ohjelman kehittyessä ajan myötä myös kriteerit kehittynevät.
Huolestuttaa vain, että tähän ei-ammattimaisuuden konseptiin liian helposti pääsee ammattilaisia ja puhtaasti kaupallisia toimijoita. Hyvä, jos muilta aloilta tulee innovatiivisia, ammattimaisiakin palveluja. Näin täydennetään tarjontaa ja rakennetaan yhteistyötä alojen välillä, joka prosessina muuten kestäisi ainakin vuosikymmenen. Mutta jos tulee ammattimaisia, yritysten tuottamia palveluja, samanlaisia kuin tavallisten asukkaiden tarjoamat, kilpailu muuttuu jo epäreiluksi.
Näin aitous myös kärsii. Paulauskaiten et al. (2017) tutkimuksessa AirBnB -majoituksen käytöstä käy ilmi, että AirBnB-majoituksen valinnassa edullisempi hinta ei ole ainoa kriteeri, vaan aika vahvana on myös Live Like a Local –kokemus. Matkailijat hakevat mahdollisimman paljon aitoutta, ainutlaatuisuutta, kosketusta paikalliseen kulttuuriin ja tapoihin. Asiakkaat ovat myös sitä mieltä, että jos AirBnB:n tarjooma muuttuu hotellimaiseksi, se ei olisi enää houkutteleva, eikä olisi enää mitään syytä varata majoitusta juuri AirBnB:n kautta. Tämä pätee myös aktiviteettipuolella.
Ehkä tämä ei ole kuitenkaan ajankohtainen huolenaihe Keski-Suomessa, jossa monelle yrittäjällekin matkailu on vielä sivu- ja lähinnä harrastustoimintaa. Usein aktiviteettiyritys, riippumatta siitä, tarjoaako se luonto- vai kulttuurielämyksiä, on yrittäjä itse. Joten aitous ei muutu siitä riippuen, tarjotaanko palvelu asukkaan vai yrityksen nimellä.
Visit Jyväskylä toivoo myös, että sen kautta Doerzissa tarjottaisiin ainutlaatuisia ja alue-spesifejä elämyksiä. Nykytarjonnan kartoituksessani ei tullut esille paljon aktiviteetteja, jotka esittävät ja edustavat erityisesti Keski-Suomea tai Jyväskylää. Tarjolla on pyöräilyä, frisbeegolfia, joulu- ja pääsiäisaktiviteetteja, pullan ja lettujen laittoa, sienestystä, joogaa, ulkoilua – nämä edustavat hyvin Suomea, mutta niitä voi harrastaa muuallakin kuin Keski-Suomessa. Alvar Aallon arkkitehtuuri ja Päijänteen maisema ehkä ovat ainoat, jotka ovat alueen kannalta (melkein) ainutlaatuisia. Yksi aktiviteetti erottui muista kiehtovalla aiheellaan – paikallisen ruokakaupan opastettu kierros, jonka avulla löydetään kaupasta perinteiset suomalaiset ruoat. Uteliaisuudesta saatan joskus tilata sen!
Mitä paikalliset Jyvässeudulla voivat tarjota?
Visit Jyväskylän sivuilla oli muutama esimerkki, minä lisäsin omatkin:
- Kaupunkikierrokset ja kotiruokailut / ruoanlaitto kuuluvat perinteisesti Live Like a Local- tarjontaan. Niistä pitää löytää paikallisia näkökulmia. Ei ”suomalainen joululounas” vaan ”keski-suomalainen joululounas”. Ei ”Alvar Aalto – arkkitehtuurikierros” vaan ”Alvar Aallon rakennukset ennennäkemättömällä tavalla” jne.
- Jyväskylä on tunnettu liikunta- ja opiskelijakaupunkina, joten elämykset opiskelijaelämän näkökulmasta ja käynnit liikunta-aktiviteeteissa ja urheilutapahtumissa tukevat paikallisuutta. Yliopiston kampukset ovat taideteoksia itsestään, niitä ympäröivät rennot kahvilat ja ravintolat ovat käynnin arvoisia kulttuurikohteita. Finlandia Maraton alkusyksyllä, Hirviteatteri (Happee salibandyseuran kotiottelut) syksystä kevääseen, JYP:n jääkiekkospektaakkelit ja lähitulevaisuudessa myös eSport- tapahtumat varmasti maistuvat paremmin paikallisen seurassa.
- Käynnit luontokohteissa ja kansallispuistoissa paikallisen opastuksella. Paitsi kaupungin virkistys- ja luontopaikat, esim. Tourujoen luontopolku, Laajavuoren luontopolku, Kanavuoren luontopolku, Keski-Suomessa on peräti viisi kansallispuistoa, joista osa ei ole kaukana Jyväskylästä. Lisäksi Visit Jyväskylän sivuilla paikalliset ovat listanneet jo mm. Äänenmäen näkötornin, Laukaan Hitonhauta, Laulavan mörön luontopolku ja Kapeenkoski Äänekoskella. Monet luontokohteet eivät ole vielä esittelyssä ja kaipaavat paikallisopasta.
- Saunaelämykset – Keski-Suomi on saunamaakunta! Saunamuotoja ja perinteitä on erilaisia eri puolilla Suomea. Saunaelämykset kaipaavat opastusta, jotta ne muuttuisivat aidoiksi, suomalaisiksi elämystuotteiksi.
Rositsa Röntynen
Kirjoittaja toimii Jyväskylän ammattikorkeakoululla matkailun asiantuntijatehtävissä ja Culture Tourism for City Breakers –hankkeen Jyväskylän toteutuksen projektipäällikkönä. Rositsa on lisäksi markkinointiasiantuntija ja liikuntatieteiden maisteri, intohimoinen matkailija, luontovalokuvaaja ja pop esiintyjä.
Kuva: Jyväskylä Dancing, Mikko Laitinen
Lähteet:
- Jyväskylän kaupungin tiedote: https://visitjyvaskyla.fi/ammattilaisille/medialle/ajankohtaista/tiedote-jyvaskylan-seutu-avautuu-matkailijalle-pian-myos-paikallisten-silmin
- Visit Jyväskylän Live Like a Local –osio: https://visitjyvaskyla.fi/livelikealocal
- Paulauskaite, D., Powell, R., Coca‐Stefaniak, J.A. and Morrison, A.M. (2017), “Living like a local: Authentic tourism experiences and the sharing economy”, International Journal of Tourism Research, 19(6), pp.619-628.
